Kirjoitteluintensiteetti tulee tuskin olemaan sitä mitä ennen mutta palaan tänne.

Syksy ja perheasiat veivät voimat ja lopetin harjoitukset ja kirjoittamisen. Viimeisen puolen vuoden aikana oma terveys on pettänyt, olen saanut epilepsia-diagnoosin ja MS-tauti löytyi pääkopasta ja selkäydinnesteestä. Molempien sairauksien suhteen olen suht oireeton, ensimmäinen on antanut merkkejä itsestään noin kerran vuodessa ja 20 vuoden ajan. Mikä on sitten MS:ää, kuka tietää...? Olen jaloillani eikä sen kummempaa ole nähtävissä.

Haaveilin teräsmieskisasta tänä kesänä mutta keväinen pääsykokeeseen lukeminen vei ajan.

Harjoittelu on mitä on, sekalaista raudan vääntöä, pyöräilyä, uintia, juoksua vähemmän.

Palaan asiaan.

Osallistuin runotorstain kipuun. Joskus vuonna 2006 tämä tuli mieleen psyykkisistä oireista.

Alma kyseli salaista uintitekniikkaa. Ei siinö ole sen kummemmasta kysymys kuin siitä että rintauinnissa ajatellaan veden olevan kiinteää ainetta josta otetaan käsillä kiinni ja vedetään itseä eteenpäin. Tuntuu oudolle kirjoitettuna mutta kyllä se toimii. :-)

Tein eilen pojan kanssa ekskursion Pirkkolan uimahalliin. Halli oli pojan kannalta ehkä pettymys, siellä ei ollut lapsille juuri mitään tekemistä. Itse uiskentelin 25 metrin altaassa noin 2 km, en laskenut kun lyhyessä altaassa se on niin hankalaa. Suurimman osan matkaa uin ihan tavallista rintauintia, noin 600 metriä kroolia ilman pullaria.

Kokeilin pituussukellusta, kevyesti meni 16 metriä. Hoksasin uuden tekniikan miten se sujuu paremmin, täytyy kokeilla taas uudestaan.

Torstaina olisi tarkoitus mennä uimastadionille, se on silloin viimeisiä päiviä auki.

Kävin trendisalilla pitkästä aikaa. Pukukopissa eräs minulle tuntematon henkilö kysyi olenko menossa jalkakyykky-teematunnille. No en, olenkohan sen näköinen että menisin? Poislähtiessä sama henkilö kysyi olinko pumpissa, no en sielläkään.

Salihomma meni perinteisesti eli

2 km verra + 3 x 300 metriä veto + punttia + 200 metriä verra.

Punttisettiin kuului taas kerran prässi, pohkeet, reiden ojentajat, lähentäjät, ojentajat ja koukistajat, rinta, haba, ojentajat ja latissimus. Kaikki meni hyvin mutta jalat tutisivat juoksun ja prässin jälkeen ja hoipertelin paikasta toiseen. Huomasin myös että oma vesipullo on oltava mukana, on huono homma jos on välillä käytävä juomassa vesihanasta. Loppuverryttelyä en tutisevilla jaloilla jaksanut kuin tuon lyhyen pätkän.

Pitäisi mennä uimaan tänään mutta päätä särkee. :-(

Ke: juoksua 1h 10 min

La: Juoksua 2h 5 min

Su: uintia 2 km (1000 m rinta + 300 m krooli pullarin kanssa + 300 m krooli ilman pullaria + 400 m rinta)

Su: Juoksua 1h 10 min

La-su -treenit 24 tunnin sisällä.

Kuvassa pullari:

Kuvat löytyvät kuvaboksista. Tarvittaessa parempilaatuisia saa sähköpostilla.

Paras otos on ehdottomasti Tero Hyppölän juosten tehdystä tv-haastattelusta.

Ti: Juoksu 50 min

To: Juoksu 1h 50 min

Su: Uinti 1800 metriä

Su: Juoksu 2 h

Krooli

Pääartikkeli: vapaauinti

Kroolin käsiveto.

Krooli eli vapaauinti (engl. crawl) on nopein ilman apuvälineitä suoritettava uintitekniikka, ja siksi se on kilpailutilanteissa vapaauinnissa (engl. freestyle) käytettävä tekniikka. Kroolia uidaan vatsallaan. Se on kehitetty koiran uintitavasta.

Käsiveto koostuu veto- ja palautusvaiheista. Vetovaiheen alussa käsi on kurkotettuna suoraan eteen, mistä se pyritään mahdollisimman suuri vetopinta-ala ylläpitäen siirtämään vastakkaiseen ääriasentoonsa reiden sivulle. Heti käden tultua veteen haetaan sculling-liikkeellä ote vedestä, jonka jälkeen kyynärpää koukistuu, jotta vältetään turhaa olkapään rasitusta ja saadaan käsivetoon lisää voimaa. Käsivarsi ja kämmen eivät ylitä vartalon pitkittäistä keskilinjaa. Veto on loppua kohden kiihtyvä. Käsivedon palautusvaiheella tarkoitetaan vedenpinnan yläpuolella tapahtuvaa osaa, jossa käsi viedään reiden sivulta yläkautta pitkälle eteen. Tässä vaiheessa tärkeintä on pyrkiä minimoimaan veden vastus nostamalla hartia korkealle kiertämällä koko vartaloa (rullaus) ja ojentamalla käsi virtaviivaisesti veteen. Nykyisin pyritään palautuksessa mahdollisimman luonnolliseen liikkeeseen olkapäärasituksen välttämiseksi, joten kyynärpäätä ei tarvitse juurikaan koukistaa. Luonnollisen liikkeen tavoittelun vuoksi jokaisella uimarilla on erilainen "helpoin" liikerata.

Krooliuinnin potkuna käytetään vuoropotkua. Potku lähtee lonkasta asti niin, että alaspäin potkaistaessa polvi menee edellä ja jalkaterä potkaistaan piiskamaisesti suoraksi. Ylöspäin potkaistaessa jalka pidetään suorana. Potkurytmi on uimarikohtainen asia. Yleisin potkurytmi on kuusi potkua käsivetoa kohden. Varsinkin pitkillä matkoilla (400 m, 800 m, 1500 m ja avovesiuinti) on yleinen myös potkurytmi, jossa käytetään vain kahta potkua käsivetoparia kohti.

Uinnin aikana kasvot pidetään vedessä. Luonnollisin uintiasento saavutetaan pitämällä katse pohjaa kohti. Entinen "katse eteenpäin" -tyyli aiheuttaa alaselkään notkon, jolloin selän päälle kertyy vettä, mikä tekee uinnista raskaampaa. Sisäänhengitys suoritetaan "kainalosta" niin, että henkeä vedetään käsivedon palautusvaiheen aikana. Tavoitteena on, että päätä ei juurikaan tarvitsisi kääntää hyvästä uintiasennosta sivulle, vaan vartalon rullauksella saadaan puolet kasvoista vedenpinnan yläpuolelle, mikä riittää hengittämiseen. Uloshengitys toteutetaan kasvojen ollessa vielä vedessä.

Ref: suomenkielinen wikipedia, uinti

Alkuviikko räkää

Pe: uintia 2 km (1km + 0,1 km + 0,5 km + 0,4 km)